Olipas se kesä! En ois uskonu selviäväni hengissä. Van kukapa ois. Kuumat ilmat, siitepölyä, katupölyä ja iso liuta hajusteita. Hyi hirveä minun elämässä. Olin todellakin kipeä astman kanssa. Puhallukset oli päin muuta ko ois pitäny, lääkkeet ei auttanu, henki pihisi, ja käytävät lasareteissä tuli liiankin tugtuiksi sen takia ko joutu jonottaan tohtoreiden luokse saadakseen spiiraa ja kortisonia suoraan lihakseen. Takuulapa en taho ola toista tuollaista kesää olla omissa nahkoissani - oiskohan muuten joku joka vaihtais minun kanssa ens kesänä nahkoja tarpeen vaatiessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti